Kierreportaat 50 vuoden käytön jälkeen

Kestävyyteen eivät vaikuta ainoastaan materiaalivalinnat, vaan se riippuu myös siitä, miten rakenne toimii pitkällä aikavälillä – siitä, mikä on rakenteen käyttöikä, huoltotarpeet ja kyky säilyttää toimintakykynsä. Mitä kierreportaille tapahtuu viidenkymmenen vuoden käytön jälkeen? Rakennusten vanhat portaat osoittavat, mikä todella kestää aikaa – ja miksi.

Kierreportaita on ollut olemassa jo keskiajalta lähtien, jolloin ne rakennettiin kivestä linnoihin ja torneihin. Teollistumisen myötä niitä alettiin valmistaa raudasta ja teräksestä. Vaikka materiaalit ja valmistusmenetelmät ovat kehittyneet ajan myötä, periaate on sama: keskiputki, joka kannattelee rakennetta ja jakaa kuormituksen tasaisesti. Se on yksi syy siihen, miksi kierreportaat voivat toimia vuosikymmeniä. Portaiden käyttöikään ei kuitenkaan vaikuta pelkästään rakenne, vaan myös se, kuinka hyvin ne kestävät aikaa. Käyttöikään vaikuttavat muun muassa sää, kosteus ja kuluminen.

Welandin kierreportaat kuumasinkitään, mikä on yksi tehokkaimmista menetelmistä suojata teräs korroosiolta. Kun teräs upotetaan sulaan sinkkiin, muodostuu suojaava kerros, josta tulee osa materiaalia. Sinkkikerros suojaa terästä myös pieniltä naarmuilta ja vaurioilta, mikä tarjoaa itsestään korjautuvan korroosiosuojan. Tuloksena ovat portaat, jotka monessa tapauksessa kestävät vuosikymmeniä ilman huoltotarvetta ja joiden elinkaarikustannukset ovat alhaiset verrattuna muihin korroosiosuojauksiin.

Käytössä 50 vuotta
Hyvä esimerkki siitä, kuinka rakenne ja kuumasinkitys kestävät aikaa, on Grännan ulkopuolella sijaitseva Tegnértornet, jota kutsutaan myös Skogstornetiksi (Metsätorniksi). Torni on 27 metriä korkea ja tarjoaa näkymän neljään maakuntaan. Näkymän eteen on kuitenkin tehtävä hieman töitä, sillä tornin huipulle johtavissa kierreportaissa on 144 askelmaa. Torni pystytettiin vuonna 1971 toimittaja ja urheiluhenkilö Torsten Tegnérin aloitteesta. Yli viisikymmentä vuotta myöhemmin portaat ovat edelleen käytössä, ja ne ovat kestäneet sääolosuhteet, vaihtelevat lämpötilat ja tuhannet kävijät.

Toinen esimerkki löytyy entisestä panimorakennuksesta Nissan-joen rannalta, Halmstadista. Panimo on myöhemmin muutettu kulttuurikouluksi. Täällä kierreportaat ovat siirtyneet teollisuusympäristöstä julkiseen käyttöön menettämättä toimintakykyään. Vastaavia esimerkkejä löytyy ympäri Ruotsia teollisuuslaitoksista julkisiin tiloihin, joissa 1970- ja1980-luvuilla asennetut kierreportaat ovat edelleen päivittäisessä käytössä.

Arkkitehdeille, kiinteistönomistajille ja suunnittelijoille kyse ei ole vain ratkaisun kestävyydestä, vaan myös sen elinkaarikustannuksista. Rakenne, joka toimii viisikymmentä vuotta vaatimatta sen suurempia toimenpiteitä, tarkoittaa alhaisempia kustannuksia, vähemmän seisokkeja ja pienempää uusimistarvetta. Jopa vuosikymmenten käytön jälkeen materiaali voi saada uuden elämän. Teräs voidaan sulattaa ja kierrättää uusiksi tuotteiksi, mikä tekee kuumasinkityistä kierreportaista pitkäaikaisen ratkaisun myös kiertotalouden näkökulmasta.

Julkaistu: 2026-08-17